Filosofi (VTM, Turun yliopisto)
Ympäristökasvattaja (EAT)
Luomukaupan optimistinen osakas
Metsämieli -vetäjä
Ekologisen kaupunkiviljelyn aktiivinen harrastaja (VäKi)
Työelämässä toimii Turun suomenkielisen työväenopiston tuntiopettajana opetusalueenaan filosofia ja kestävä kehitys. On toiminut myös luennoitsijana
Turun yliopiston filosofian oppiaineessa. On koonnut Turun yliopiston sähköisen ympäristöoppaan ja laatinut yliopiston valtakunnallisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.
Osuuskunta Onnenjuuressa toimii kestävän kehityksen asiantuntijana
(Kestoteko Consulting) ja filosofina.
Tuomaksen tavoitat suoraan sähköpostiosoitteesta kestoteko(at)gmail.com.
“Minun missioni on tarjota yksittäisille ihmisille, yhteisöille ja yrityksille uusia ja kestäviä näkökulmia arjen ja siinä esiintyvien ongelmien käsittelemiseen. Parhain kohteliaisuus työstäni on toteamus: ”niinpä, en olekaan ajatellut asiaa koskaan tuolla tavoin”. Persoonani on sellainen, ettei minua kiinnosta niinkään kuvitella olevani itse aina oikeassa vaan pikemmin löytää uusia näkökulmia vanhojen heikosti perusteltujen käsitysten päivittämiseksi. Tästä syystä olen monipuolisesti kiinnostunut erilaisista tiedon alueista. Neurotiede, evoluutiobiologia, systeeminen ajattelu, Big Data ja Degrowth ovat viimeaikaisia kiinnostukseni kohteita.
Olen huolissani yhteiskunnassamme ilmenevästä kehityksestä, jossa kuljetaan laput silmillä luotijunan lailla, toistetaan kritiikittömästi välttämättömyys-mantraa ja sysätään vastuu kaikesta yksilölle. Globaalissa tiheästi kytkeytyneessä ja loputtomalla informaatiovirralla kyllästetyssä maailmassa ihmiselle tulee helposti suoranainen kammo uutta tietoa ja sen tarjoamia uusia näkökulmia kohtaa. Tuntuu psykologisesti helpommalta takertua vanhoihin selityksiin, jotka eivät edellytä minkäänlaista muutosta. Työssäni kohtaan ärtymystä, joka syntyy pelkästä vaatimuksesta tarkastella kriittisesti arjen itsestäänselvyyksiä. Evoluutiobiologia opettaa ihmisen aina toiminnassaan lähtökohtaisesti minimoivan käyttämänsä energian ja tämä periaate pätee erinomaisesti myös ajatteluun.
Luonto on paikka, jossa mielessä poukkoilevat aatokset asettuvat todellisiin suhteisiinsa. Siellä ymmärtää, kuinka todellisuudessa kaikki asiat kytkeytyvät toisiinsa, muodostaen toisistaan riippuvaisia hienovaraisia järjestelmiä (ekosysteemit). Ihmisellä lajina on nykyään lukumääränsä, kulttuurinsa ja teknologiansa kautta valtava vaikutus elinolosuhteisiin maapallolla. Tämän vuoksi on tulkittu kokonaan uuden maapallon historian ajanjakson: antroposeenin eli ihmisen aikakauden alkaneen. Ihmisen valta ei kuitenkaan ole tehnyt häntä riippumattomaksi muusta luonnosta vaan osoittanut viime vuosikymmeninä hyvin karulla tavalla (ilmastonmuutos, saastuminen, jätteet) hyvinvointimme perustavan yhteyden maapallon hyvinvointiin kokonaisuutena.
Minua ihmetyttää, miksi ylipäänsä tavoittelemme riippumattomuutta luonnosta, ympäristöstä johon kuulumme, joka on kotimme ja jossa oikeasti voimme hyvin. Eikö ole paljon parempi tunnustaa yhteytemme luontoon ja nauttia siitä?”