Taidenäyttelyn avajaiset klo 17.00
Konsertti klo 18.00
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja tarjolla on pientä purtavaa! Tilaisuus on esteetön.
Facebook-tapahtuma: www.facebook.com/events/1397452651055609
Sudenkorentokuiskaaja & Korpinheimo yhdistää uudella tavalla runoutta ja musiikkia. Se on omaääninen, monitaiteinen synteesi, joka soi mollissa. Sudenkorentokuiskaaja & Korpinheimo ammentaa luonnosta ja mystiikasta. Runot kietoutuvat musiikkiin, joka on tummasävyistä, melodista ja siinä on folk-/blues-sävyjä.
Sudenkorentokuiskaaja eli maskulainen Veera Ruohomäki on sana- ja kuvataiteilija, jonka työskentely on monitaiteista. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 2004 alkaen. Veeran omin valokuvin kuvittama esikoisrunoteos Minä odotan myrskyä julkaistiin vuonna 2013. Hän on esiintynyt erilaisissa juhla- ja runotilaisuuksissa ja kirjamessuilla.
Korpinheimon takaa taasen löytyvät yläneläiset muusikot Karoliina Laakso (Osuuskunta Onnenjuuresta) ja Timo Kosonen. Karoliina & Timo ovat esiintyneet yhteisissä kokoonpanoissa pitkälti yli kymmenen vuoden ajan, erityisesti juurimusiikin saralla. Korpinheimo tuo pitkästä aikaa kuultavaksi parivaljakon omaa tuotantoa, ja Karoliina tekee myös uuden aluevaltauksen suomenkielisten laulutekstien muodossa. Laulussa, koskettimissa ja perkussioissa Karoliina; kitaroissa ja bassossa Timo.
Kultakorento, Veera Ruohomäki 2020
Konsertti toimii samalla avajaisina Veeran taidenäyttelylle
Kultakorento ja saapasjalkasusi
Tairekalleria, Yläneen Luontokapinetti
– Valitsen teoksen tekniikan käsittelemäni aiheen mukaan. Tekniikka on väline jonkin tietyn tavoittamiseksi, ja se myös ohjaa työskentelyä, Veera kertoo.
– Maisema on aina ikään kuin laulanut minulle, mutta vasta muutama vuosi sitten sain ilmiölle nimen: synestesia, aistien sekoittuminen. Maalaamalla, kollaasityöskentelyllä ja luonnonväreillä värjäämällä koen pääseväni lähimmäs sitä sisäistä kokemusta, jonka haluan tässä näyttelyssä jakaa. Kutsun näyttelyvieraat astumaan metsään, kultakorennon ja saapasjalkasuden maisemaan.
Veeran kollaaseissa käyttämät materiaalit ovat usein hauraita: simpukoita, rikkinäistä lasia, suomuja, sudenkorentoja ja kuivattuja kasveja.
– Teokseni liittyvät aikaan ja sen kulumiseen. Minua kiinnostavat hetket, jotka muovaavat meitä siksi keitä olemme juuri nyt ja keiksi olemme matkalla.
Taiteilija on kiinnostunut pienuuden ja äärettömyyden tutkimisesta, suhteista ja suhteellisuudesta: – Teosta pitää voida katsoa sekä läheltä että kaukaa, viipyillen tai vilkaisten. Samoin minua kiehtovat myytit, ihmisyys, luonto – tarinat. Ilman mennyttä ja nykyistä metsää en olisi minä.
Ikiaikainen metsä vertautuu näyttelyssä uniin ja alitajuntaan, se on kotipiirin ja järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella oleva tuttu tuntematon. Metsänpeitto, johon voi joutua, samalla turvallinen ja hoitava maaäidin syli. Sydämen sykkeen tahdistaja. Veeran teoksia onkin usein luonnehdittu heleiksi, satumaisiksi, mystisiksi ja terapeuttisiksi.
C. G. Jungin mukaan puu ja metsä antavat ihmiselle rauhoittavan tunteen siitä, mitä elämä todella on. Puuta katsellessa tajuaa vaistomaisesti elämän peruslainalaisuuksia, esimerkiksi syntymän, kasvamisen, kehittymisen, vanhenemisen ja kuoleman. Metsässä saa kosketuksen syvimpään, tiedostamattomaan olemukseensa, ja voi kokea elämän mysteerin samalla tavoin kuin lukemattomat aiemmat sukupolvet.
– Metsällä on oma erityinen kykynsä näyttää meille todellisuutta, herättää jotain oman mielen rajojen ulkopuolista, universaalia. Metsä ei tarvitse sanoja, kieltä. Se hengittää yhteistä olemustamme, Veera luonnehtii.
Näyttelyssä on mukana myös pienimuotoisesti Karoliinan abstraktia taidetta, joka perustuu kaaokseen, sattumaan, muotoihin ja tekstuureihin, ja esiintyy tässä näyttelyssä taidepäiväkirjan lehdillä.
Lämpimästi tervetuloa!
Sekatekniikka. K.L. 2023